Tämä vuosi alkoi ASYssä uudella ryhmällä: ASYn retkeilijät. Viime vuoden tapaan myös tänä vuonna on jatkunut koronaepidemian takia rajoitukset. Siksi uusi ryhmä suunniteltiin alkujaan niin sanotusti mahdollisimman koronaturvalliseksi.

Ensimmäinen retki

Ensimmäinen retki oli helmikuussa 21. päivä Sipoonkorpeen Vantaalle Storträskin reitille. Ilmoittautuneita oli neljä. Pystyimme säilyttämään hyvin turvavälit.

Sipoonkorpi jakautuu kolmen kunnan alueelle: Sipoon, Vantaan ja Helsingin. Storträskin järven toinen puoli oli Vantaalla ja eteläinen puoli Helsingissä. Metsähallitus on tehnyt paikkaan uuden laavun, puutkin oli valmiina vajassa. Reitti on myös esteetön laavulle asti lämpimänä kautena. Sipoonkorvessa on merkittävät luontoarvot lähellä pääkaupunkiseutua.

Strorträskin reitti oli vielä tuolloin luminen ja järvikin oli sohjoa täynnä. Oli kuitenkin leutoa. Oli hienoa kävellä tiheän metsän läpi hyväkuntoista polku raikkaassa ilmassa. Talitintti viserteli. Oli siistiä, ei näkynyt roskia.

Laavupaikka oli vapaana ja nuotiokin oli edelliseltä käyttäjältä valmiina, siinäpä paistelimme makkarat. Oli rento tunnelma ja pientä jutusteltavaa riitti. Halukkaat pystyivät samalla pelaamaan Pokémon Go -ulkoilupeliä mobiililaitteilla.

Retki oli onnistunut.

Sipoonkorven retki Storträskin laavulle

Toinen retki

Seuraava retki olisi ollut maaliskuun 21. päivä Vantaan Kuusijärvelle, mutta se jouduttiin vallitsevien koronasuositusten puitteissa perumaan. Päätin järjestää etäretken. Kaikki halukkaat saivat toteuttaa oma retken/ulkoilun klo 14–16 ja tapasimme myöhemmin Google Meetissä jakamassa kokemuksia.

Antti Selki antoi luvan kertoa omasta retkestään ja näyttää valokuvia, jotka löytyy artikkelin viereltä. Antti oli käynyt Espoon Luukissa ja ollut siellä hämärään asti. Laavupaikalla hän oli reippaana paistellut maissia ja nakkia/makkaraa. Antti kertoi Google Meetissä Luukin alueen ja kartanon historiasta meille. Sitä oli mukava kuulla.

Monet muutkin olivat tehneet oman retken. Yksi perhe kävi Kuusijärvellä paistamassa makkarat. Omalla lähiseudulla riitti monelle katseltavaa. Toinen taas oli lähdössä retkelle seuraavana päivänä ja kertoi retkisuunnitelmasta sekä jakoi näytöltään kartan retkialueesta. Itse kävin Järvenpään lintutornilla, kerroin Tuusulanjärven Natura-alueesta muutaman sanasen.

Tällainen retkikokemusten ja valokuvien jakaminen etätapaamisenakin on mahdollista ja toimivaa.

Luukin kuvat

Kolmas retki

Kolmas retkemme suuntautui 11.4. Helsingin Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle: Pornaistenniemeen ja Lammassaareen. Ilmoittautuneita oli kolme. Nyt sää oli selvästi keväinen. Muuttolintuja näkyi tämän tästä ja leskenlehdetkin kukkivat. Retken alkaessa mm. peippo lauloi. Kävimme Pornaistenniemen lintutornilla, piilokojulla sekä Lammassaaren lintujen havaintotasanteella, jossa söimme myös eväät.

Tämä retken erikoisuus oli, että mukana oli ympäristöalan opettajani ja hänen lisäkseen oli mukana retkellä lintuharrastaja, niin saimme tunnistettua useammankin lajin mm. merimetso, pajusirkku ja harmaahaikara. Vanhankaupunginlahden-Viikin ja Pornaistenniemen luonnonsuojelualueella on merkittävät luontoarvot. Kautta aikojen on tavattu yli 300 lintulajia, yli 50 erilaista kääpälajia sekä yli 90 orvakkalajia. Erityistä on, että alueella on erityinen viiksitimali-lintulajikeskittymä. Harvinainen viitasammakko myös asustaa siellä. Lammassaaren ja Kuusiluodon puolella on runsas lepakkokanta.

Tässäkin paikassa oli hyvin siistiä, roskatonta, totesi Teuvo? Tämän retken pituus oli vähän alle 3 h.

Lammassaaren lintujen havaintolava, kuvan edustalla kanadanhanhia

Saapuminen lintuhavaintolavalle ja evästauolle

Lammassaaren lintutorni

Tervaleppälehto matkalla Lammassaareen

Tulevat retket

• Toukokuussa ovat 16.5. Niskalan puulajipuistoon Haltialaan ja 30.5. Vuosaareen Uutelaan.