Erityisperusteet toimeentulotuen asumismenojen hyväksymiseksi ovat silmänlumetta

Rosa Warski 6.4.2024

Olen elänyt toimeentulotuella yhtäjaksoisesti noin 10 vuotta, Helsingin kaupungin köyhille tarkoitetussa vuokra-asunnossa. Kaupunki on kohottanut vuokraa vuoden 2018 jälkeen 251 euroa. Samassa ajassa Kelan asumisnormi on yksin asuvalle helsinkiläiselle noussut 40 euroa.

Kirjoitin toimeentulotukihakemuksen yhteydessä 9 sivua perusteluja asunnon ym. kattamiseen. Liitteitä oli perustelujen osalta 13 kpl, mukaanlukien mm. psykiatrian sosiaalityöntekijän lausunto ja lukuisia julkisen terveydenhuollon erikoislääkärien lausuntoja.

Tässä Kelan vastaus:

Olemme pyytäneet sinua toimittamaan meille selvityksiä edullisemman asunnon etsimisestä. Olet lähettänyt meille terveydenhuollon lausuntoja ja omia selvityksiäsi tilanteestasi. Selvityksistä puuttuvat asuntohakemukset.

Olet perustellut kohtuullista suurempia asumismenoja terveydentilastasi johtuvilla haasteilla. Kertomasi mukaan olet asunut nykyisessä asunnossasi 16 vuotta ja siitä on muodostunut kotisi. Asuntosi on kaksio. Osana autismia ja persoonallisuushäiriön piirteitä tarvitset riittävästi tilaa, jotta huonekaluillesi ja tavaroillesi on oma paikka. Tarvitset ihmisarvoiseen elämään kotona rutiineja, jotka toteutuvat vain nykyisessä asunnossasi. Olet vahvasti kiintynyt kotiisi, huonekaluihisi, kodin ympäristöön ja kodin lähellä asuviin läheisiisi, joilta myös saat apua päivittäin. Kerrot, että (…) olet liikuntarajoitteinen, koska voit seistä ainoastaan muutamia minuutteja (…). Saat vanhemmiltasi kuljetusapua kauppaan, apteekkiin, potilasjärjestöjen tapaamisiin ym. ja ilman tätä syrjäytyisit. Unihäiriön vuoksi tarvitset kaksion.

Et ole esittänyt, että sinulla olisi erityisiä vaikeuksia saada edullisempaa asuntoa tai erityisiä perusteita, joiden vuoksi voisimme ottaa huomioon paikkakunnallasi kohtuullisina pidettäviä menoja suuremmat asumismenot. Käytettävissä olevien selvitysten perusteella katsomme, että et ole osoittanut etsineesi edullisempaa asuntoa riittävän aktiivisesti. Tämän vuoksi huomioimme asumismenoina 1.4.2024 alkaen paikkakunnallasi kohtuullisina pidettävien asumismenojen osuuden eli 715 euroa/1 henkilö.

Se niistä ”erityisperusteista”. Tarkastellaampa Kelan päätöstä hieman:


  1. Vaikea persoonallisuushäiriö on muutettu persoonallisuushäiriöksi.
  2. Autismiin liittyvät säännönmukaisuuden tarpeet on esitetty vähäteltyinä versioina, vaikka nykyisten rutiinien muodostamiseen on mennyt noin vuosikymmen ja niiden avulla voin mm. välttävästi siivota. Aimmin asuin purkamattomien muuttolaatikoiden, paksun pölykerroksen ja roskien keskellä, epäinhimillisissä oloissa, jonka psykiatri ja toimintaterapeutti kotikäynnillään todistivat. Kelan päätös ei tätä mainitse. Autismiliiton selvitys on täysin sivuutettu.
  3. Toistuva, vaikea masennus ym. psykiatriset häiriöt on jätetty mainitsematta, huolimatta niiden rajuista vaikutuksista. Kokonaan ohitettu on selvitykset toimintakyvystä, joiden mukaan en kykene hakemaan asuntoa, muuttamaan enkä asumaan uudessa asunnossa. Toimintakyky on mm. Psykiatrian työkyvyntutkimuspoliklinikan mukaan niin alhainen, että olen pysyvästi työkyvytön.
  4. Sosiaalityöntekijän perusteluun ja anomukseen asuntomenojen huomioimisesta ei ole reagoitu mitenkään, vaikka sen pitäisi olla hallituksen esityksenkin mukaan peruste menojen huomioimiseen.
  5. Unihäiriöpoliklinikan selvitystä ei ole mainittu ja ohjeet erillisestä nukkumistilasta kuitattu neljällä sanalla. Niitä ei ole käsitelty mitenkään.
  6. Syrjäytyminen on perusteluna ohitettu, vaikka sen torjunta on Suomen hyväksymä kansainvälinen velvollisuus mm. osana Uudistetun Euroopan sosiaalisen perustuskirjan 30 § ja ainakin teoriassa tärkeimpiä päämääriä kuntoutumispalveluissa. Syrjäytymisen dramaattiset vaikutukset autettavassa kunnossa olevalle vaikeasti psyykesairaalle on täysin ohitettu.
  7. Tietysti on ohitettu myös psykiatrin selvitys, jonka mukaan tarvitsen pitkiä toimeentulotukipäätöksiä. Lyhyet ovat uhka mielenterveydelleni. Valitin lyhyistä päätöksistä aikanaan Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti, syyttäen Kelaa kidutuksesta.


—————
Uskooko joku vielä, että Suomi on oikeus- ja hyvinvointivaltio?

Seuraavaksi alkaa jälleen yksi valitusrumba. Todennäköisesti se etenee Hallinto-oikeuteen, koska Kela ei näe vikaa omassa toiminnassaan. Kenties saan valittaa oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille asti. Kela kokeilee siipiään. Lepäämisen sijasta saan tapella, ettei EU:n mukaan jo valmiiksi liian alhaista perusturvaa leikattaisi vielä lisää.

Kafka kirjoitti aikanaan, että byrokratia ottaa sekulaarissa maailmassa Jumalan aseman. Olo on kerrassaan siunattu.