Helsingin tuetun työllistymisen palvelut: Työvalmentaja Sami Niemi-Ruuthin haastattelu AutVave-tapahtumassa

AutVave 2020 -tapahtumassa käsiteltiin autismikirjon henkilöiden työllistymistä kahden eri esityksen muodossa. IMAGE-hanke on tutkinut korkeakouluista valmistuvien kirjolaisten työllistymistä viidessä Euroopan maassa. Akateeminen työttömyys autismikirjolaisten keskuudessa on ilmiö, jota pyritään nyt muuttamaan erilaisten tukitoimien avulla. Yhteistyötä ollaan aloittamassa mm. Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Imagea on käsitelty ASYn verkkosivuilla jo aiemmin. Tässä kirjoituksessa keskitytään työvalmentaja Sami Niemi-Ruuthin esitykseen, joka löytyy myös videona Youtubesta. Siinä hän vastasi ASYn kysymyksiin Helsingin tuetun työllistymisen palveluista autismikirjon näkökulmasta. Kirjoitukseni on vapaa referaatti tuosta esityksestä.

Tuetun työllistymisen palvelu kuuluu Helsingin kaupungin vammaistyön palveluihin. Se tuottaa räätälöityä, tiivistä tukea sitä tarvitseville ja siitä hyötyville henkilöille, joilla on jokin kehityshäiriö tai vamma. Määrittely on haluttu pitää laveana, jottei mitään ryhmää suljettaisi ulos. Palveluihin ohjaudutaan, kun työllistyminen on vaikeaa. Yhteyttä voi ottaa myös omatoimisesti soittamalla tai esim. tekstiviestillä. Työvalmentajat tuntevat alan palvelut ja osaavat neuvoa siinäkin tapauksessa, että jokin toinen palvelu olisi kysyjälle oikea-aikaisempi.

Aluksi tehdään palvelutarpeen arviointi. Työntekijät ovat taustaltaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on myös nepsykirjon erityiskoulutusta, ja monilla on pitkä kokemus erilaisten asiakkaiden kanssa toimimisesta. Autismikirjon tarpeet ja haasteet osataan kohdata hyvin.

ASYn esittämään kysymykseen ABA- ja TEACCH -menetelmien käytöstä Niemi-Ruuth vastasi, että näiden koulutukset ovat heidän näkökulmastaan kalliita. Tuetun työllistymisen palveluissa ja Suomessa yleensäkin opetetaan ja käytetään meillä paikallisesti kehitettyjä kokonaisuuksia, joissa on vaikutteita ABA-, TEACCH- ja muistakin menetelmistä. Niemi-Ruuth toteaa, ettei yksittäisten menetelmien orjallinen noudattaminen palvele asiakkaan etua, vaan rajoittaa palvelun tapauskohtaista räätälöitävyyttä. Hän painottaa yksikkönsä vahvuuden olevan juuri yksilöllisessä kohtaamisessa. Jokainen asiakas on taustaltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen, ja haasteita tarkastellaan tietyissä konteksteissa, joihin mietitään yksilölliset ratkaisut. Niemi-Ruuth kiteyttää toimintafilosofian kysymykseen: Miten autismikirjo vaikuttaa juuri tämän henkilön ainutkertaisessa tilanteessa?

Asiakkaaksi voi hakeutua myös esimerkiksi korkeasti koulutettu autismikirjon henkilö, joka on työttömänä ja tarvitsee räätälöityä tukea työllistymiseensä. Kaikille pyritään löytämään hänen osaamistaan ja voimavarojaan vastaavaa työtä sen mukaan, mitä työmarkkinoilla on tarjolla. Työn tarjonta ei aina vastaa kysyntää, mutta piilotyöpaikkojen etsiminen kannattaa. Jos lupaava työnantaja löytyy, hakija voi aloittaa jossain muussakin tehtävässä kuin siinä, mikä hänen ensisijaista haavettaan parhaiten vastaisi. Usein ensimmäisen paikan saaminen on haastavinta. Aluksi voidaan solmia lyhyehkö, muutaman kuukauden työsopimus, joka lisää asiakkaan työkokemusta ja ”markkina-arvoa”. Tämän jälkeen seuraavan paikan saaminen onkin yleensä helpompaa, ja työsopimukset pitempiä. Helsingin kaupungin tuetun työllistymisen palveluissa solmitaan vuosittain kymmeniä eripituisia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Palkkatukea saa parhaiten suhteellisesti hieman pidempiin määräaikaisiin työjaksoihin.

Niemi-Ruuth näkee kehityksen olevan myönteistä: jo vuosien ajan on esiintynyt kasvavaa ymmärrystä sille, ettei työkyky ole joko-tai, vaan ihmisillä on erilaisia tapoja tehdä työtä. Ilmeisesti myös STM:n hankkeet (OTE eli Osatyökykyisille tie työelämään-kärkihanke) ovat lisänneet tietoisuutta osatyökykyisten positiivisesta resurssista työmarkkinoilla. Työnantajilta löytyy Niemi-Ruuthin mukaan nyt tahtotilaa monenlaisten työyhteisöjen mahdollistamiseen.

Tuetun työllistymisen palveluissa asiakasta tavataan ensin esimerkiksi kerran viikossa. Palvelutarpeen arvioimisesta ja työpaikkojen etsimisestä edetään työhaastatteluihin valmistautumiseen. Tapaamiset pyritään suunnittelemaan ennakoitaviksi. Yhdessä mietitään, mitä työnantajille kannattaa kertoa ja miten. Asiakkaan vahvuudet pyritään tuomaan esille parhaalla tavalla. Haastattelutilanteeseen meneminen mietitään mahdollisimman esteettömäksi ja tila rauhalliseksi.

Työvalmentajilla on osaamista autismikirjon henkilöiden tarvitsemista mukautuksista työskentelyolosuhteisiin, joista voidaan sopia yhteisesti työnantajan kanssa. TE-toimistolta voidaan hakea työolosuhteiden järjestelytukea esimerkiksi akustoiviin sermeihin. Työpaikat muodostuvat usein yksilöllisesti räätälöidyiksi. Työhön perehdyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työvalmentaja voi alussa tulla työpaikalle 3–4 päivänä viikossa tai muutaman viikon kuluttua asiakkaan tuen tarpeen mukaan. Käyntitiheys sovitaan sellaiseksi, että työ varmasti lähtee sujumaan. Tuetun työllistymisen palvelujen henkilökunta tekee mielellään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Niemi-Ruuth toteaa kokemusasiantuntijoiden olevan valtavan suureksi hyödyksi palveluiden parantamisessa. Hän toivoo myös, että Helsingin kaupunki pääsisi mukaan hallituksen Työkykyohjelmaan 2019–2023 . Sen tarkoituksena on tukea osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.

Teksti: Karla Löfgren