Neurotyyppiin perustuva syrjintä transtutkimuksissa lopetettava
HUS:n sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka ohjaa tällä hetkellä tutkittavat autismidiagnoosin tai -epäilyn perusteella pakolliseen seksuaaliterapiaan tai neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Tapauksesta riippuen tämä viivyttää hoitoon pääsyä puolesta vuodesta useaan vuoteen. Mielestämme käytäntö täyttää kielletyn syrjinnän tunnusmerkit, sillä se asettaa autismikirjon potilaat eriarvoiseen asemaan neurotyypillisiin potilaisiin nähden ilman tieteelliseen näyttöön ja yksilölliseen tarpeeseen pohjautuvia perusteluja. TAYS:n transpoliklinikalla ei ole samanlaista käytäntöä, joten HUS:n malli asettaa suomalaiset transsukupuoliset autismikirjon henkilöt myös keskenään alueellisesti eriarvoiseen asemaan.
Käytäntöä selitetään auttamisnäkökulmasta, mutta tosiasiassa se sivuuttaa täysin autismikirjon henkilöiden yksilölliset erot ja tarpeet ja kertoo epätieteellisestä ja stereotyyppisestä tavasta ymmärtää autismi. Autismidiagnoosi ei automaattisesti tarkoita sitä, että henkilöllä olisi vaikeuksia sanallisessa itseilmaisussa tai sukupuolikokemuksensa jäsentämisessä. Autismikirjolle lukeutuu suuri määrä erilaisia kokemuksia, ja olennaista pohjatietoa on se, että yksilöiden kykyprofiilit vaihtelevat autismikirjon sisällä erittäin suuresti. Siinä missä joku saattaa tarvita sanallistamisessa apua, toiset ovat jopa erityisen lahjakkaita ilmaisemaan itseään kielellisesti. Osalla autismikirjolaisista on vaikeuksia suullisessa itseilmaisussa mutta ei sanallistamisessa, missä tapauksessa ratkaisu ei ole erillinen terapiajakso vaan mahdollisuus suorittaa transtutkimukset osittain tai kokonaan tekstitse tai muulla puhetta korvaavalla keinolla.
On siis väärin olettaa, että kaikki transpolilla asioivat autismikirjon henkilöt tarvitsisivat erityistä terapiaa identiteetin pohtimiseen ja jäsentämiseen. On esitetty, että autismista voisi olla jopa etua sukupuoli-identiteetin jäsentämisessä (Glidden ym. 2016). Ohjaus seksuaaliterapiaan tulisi tehdä ainoastaan selkeän tarpeen tai tutkittavalta itseltään tulevan pyynnön perusteella, ei automaattisesti autismidiagnoosin tai -epäilyn pohjalta. Transsukupuolisten autismikirjon henkilöiden tutkimusjakson ja hoidon yksilöllisen suunnittelun tärkeyttä korostetaan myös aihetta koskevassa tutkimuksessa (Van Der Miesen ym. 2016).
Transsukupuolisuuteen liittyvien hoitojen epääminen tai viivästyminen voi johtaa masennukseen, itsemurhariskin kohoamiseen, opintojen aloittamisen tai työelämään siirtymisen lykkääntymiseen ja yleiseen voimavarojen hupenemiseen. Kaikki nämä elämänlaatua ja hyvinvointia heikentävät sekä yleistä terveydentilaa vaarantavat asiat korostuvat jo valmiiksi autismikirjon henkilöillä neurotyypillisiin verrattuna (esim. kohonneesta itsemurhariskistä Hirvikoski ym. 2019).
Toivomme, että HUS:n sukupuoli-identiteetin tutkimustyöryhmä harjoittaisi läpinäkyvyyttä, hankkisi ajantasaista tietoa korjatakseen puutteellisia käsityksiään autismista, ja tekisi tutkimus- ja hoitopäätökset tutkimustietoon pohjautuen. Transtutkimusten suunnittelussa tulisi myös konsultoida tutkimusten kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Prosessin ei tule olla yksinomaan cissukupuolisten ja neurotyypillisten auktoriteettien hallussa, eikä tutkittavia tule syrjiä neurotyypin tai asuinpaikan vuoksi.
Helsingissä 24.8.2021
Transtyöryhmä
Autismikirjon avaimet vaikuttamiseen -hanke
Suomen Autismikirjon Yhdistys ry
Työryhmän puolesta:
Taru Luojola
Annikka Suoninen
Soile Itkonen
Katja Kivipuro
Kajo Rauni
Jakelu:
HUSin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka ja HUSin johtoryhmä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman
Taysin trans-poliklinikka
Lähteet:
Glidden D, Bouman WP, Jones BA, Arcelus J. Gender Dysphoria and Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review of the Literature. Sex Med Rev. 2016; 4(1):3-14. doi: 10.1016/j.sxmr.2015.10.003.
Hirvikoski, T, Boman, M, Chen, Q, D’Onofrio, B. M, Mittendorfer-Rutz, E, Lichtenstein, P, Bölte, S, Larsson, H. Individual risk and familial liability for suicide attempt and suicide in autism: a population-based study. 2020.
Kettula K, Tuisku K. Autismikirjon häiriö ja sukupuolikokemus. Autismi-lehti 2/2020.
Van Der Miesen AIR, Hurley H, De Vries ALC. Gender dysphoria and autism spectrum disorder: A narrative review, International Review of Psychiatry, 28:1, 70-80, 2016
©2022 Suomen Autismikirjon Yhdistys