Vierailulla Lappeenrannassa

Kuva: Seppo Pelkonen, Lappeenrannan kaupunki

Kävin syyskuussa päiväreissulla Lappeenrannan vertaisryhmässä. Sää oli kolean kosteinen ja matka tyypillisen hermoja koetteleva, mutta määränpäätä odotin innolla. Oikean rakennuksen löytäminen tuotti alkuun vaikeuksia, mutta löysin lopulta perille.

Ensivaikutelmani paikallisesta ryhmästä oli värikäs ja energinen. Puhetta oli paljon ja monenlaisista aiheista, kuten Itä-Suomessa arvelisi käyvän. Samoin oli visuaalisten ärsykkeiden kanssa, sillä huone oli vanhassa pirtissä ja pursusi yksityiskohtia. Oman lisänsä toi kekseillä, kupeilla ja kääreillä koristeltu pitkä ruokapöytä.

Ryhmään osallistui enimmillään toistakymmentä henkilöä, mikä on mielestäni varsin paljon. Helsingissä yksittäisen tapaamisen osallistujamäärä on omana aikanani ollut tyypillisesti alle kymmenen henkilöä. Toki Helsingissä on myös enemmän vertaisryhmiä, mikä todennäköisesti vähentää yksittäisen ryhmäkerran osanottajamäärää. Osanottajat kävivät ajoittain kiihkeääkin keskustelua esittäen eriäviä mielipiteitä, mutta tilanne pysyi järjestyksessä.

Kysyin, miten ASY:n hanketyöntekijät ja luottamushenkilöt voisivat auttaa Lappeenrannan vertaistoimintaa. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: toiveena on selkeä opas ryhmän järjestämisestä. Oppaan pitäisi sisältää ohjeita siitä, millainen ryhmä voi olla ja millainen sen ei ehkä pitäisi olla. Sen tulee myös sisältää ohjeita taloudenpidosta ja pakollisista käytännön asioista.

<Olli